Turkkilainen Tee

Turkkilainen tee tehdään kaksiosaisessa pannussa, jos vain mahdollista. Alemmassa ja isommassa pannussa keitetään vesi ja ylemmässä pienessä pannussa haudutetaan teen.

Laita alempaan pannuun vettä kiehumaan ja mittaa tee ylempään pannuun. Kaada juuri sen verran vettä teelehtien päälle, että ne kostuvat (eivät lillu vedessä). Teelehtiä annostellaan 1 rkl/juoja ja normipannuun menee max. 4 rkl. Kun puhutaan annoksesta, niin tarkoitetaan vähintään 2 lasia teetä ja hyvinkin 4 lasia / annos = juoja. Näin tee herätetään henkiin ennen kuuman veden lisäystä.

Kun alemmassa pannussa vesi kiehuu, kaada siitä pieneen pannuun teelehtien päälle vettä suhteessa sopivasti teelehtien määrään. Tämän oppii vain tekemällä, mikä se sopiva määrä on - koska teemme ns. teeuutetta, jota laimennetaan - eli rohkeasti tekemään ja kokeilemaan. Teetä kannattaa tehdä kuitenkin minimissään kahdelle eli 2 rkl ja nauttia yksin kaverinkin puolesta...

Täytä alempi kannu vedellä, aseta keittolevy pienemmälle ja laita pieni kannu "kanneksi" ison pannun päälle teelehtien kanssa hautumaan. Haudutusaika on n. 10 - 15 minuuttia. Aika riippuu paljon siitä, kuinka paljon teenlehtiä/annosta käytetään. Silloin lehdet ovat laskeutuneet pohjalle ja "uute" on valmista.

Ison, alemman pannun vesi kiehuu hiljalleen poreillen. Kaada teelasiin teeuutetta maun mukaan ja kaatamalla kuumaa vettä päälle, saat siitä haluamasi vahvuisen. Teelehdille voi sitten kaataa hiukan lisää vettä. Tee sietää yleensä max. 30 min. haudutusta. Sitten viimeistään alkavat parkkihapot eli tanniinit maukua haittaavasti irtoamaan veteen. Silloin teestä tulee karvas ja kitkerä - mutta jokaisella tietysti omat kokemusarvot ja sensorit käyttöön...

Teen valmistuksessa olennaista on, että teelehdet ovat "vapaasti" haudutuspannussa. Ei tarvita teemunaa, teepalloa, teesiivilää tai muuta vastaavaa. Teelehtien tulee saada tilaa ja näin antaa koko makunsa sekä arominsa haudutusveteen. 

Toistaiseksi keitän itse kotona teen japanilaisessa sisältä emaloidussa valurautapannussa. Vesi tulee vesikeittimestä. Laitan hellan (tavallinen - lue - vanhanaikainen) ykköselle (1) ja pannun siihen tekeytymään. Olen päässyt näin ihan hyvään lopputulokseen. 

Englantilaistyyppiseen teehen laitan maitoa, mutta se ei kuulu turkkilaiseen ollenkaan. Sokeria voi laittaa, jos haluaa. Itse laita sokeria turkkilaiseen, mutta en englantilaiseen, johon taas laitan maitoa. Juon turkkilaisen teen melko vahvana ja ainakin Istanbulissa sain mainiota teetä joka paikassa. Jopa mannerten välisessä lauttabussiliikenteessä kannattaa ottaa lasi teetä (1,25 TYR = 0,26€) ja nauttia 15 minuutin lauttamatkasta maisemia ihaillen... 

Teen kanssa voi tarjoilla baklavaa, keksejä, suolaista pientä purtavaa. Turkissa tee juodaan perinteisesti aamulla, mutta teetä juodaan sen suosion takia myös ihan läpi päivän. Ennen ja jälkeen aterian, välissä päivän mittaan - aina on aikaa lasilliselle teetä... 

Tee tarjotaan myös juuri laseista, koska silloin asiakas näkee heti teen vahvuuden ja tuoreuden. Kun tee menee haudutusaikansa "ohi", se muuttuu hiukan sameaksi. Myöskin tuoksu on hiukan tunkkainen. Hyvä tee on kirkasta ja tuoksuu raikkaalle... Jos Turkissa menet kylään, niin melkein poikeuksetta sinulla on seuraavaksi teelasi kädessä... Miksi näin paljon tekstiä teen valmistamisesta? Teen valmistaminen eri kulttuureissa on rituaalinomaista... Kiina, Japani, Turkki, Britit / Irlanti... Kaikilla on oma tapansa ja näin myös tarkoituksensa...

Antoisia teehetkiä...