Juhannus Sahti (45l, n. 9% abv)

Hiivan esivalmistelu

Desinfioi pieni tiivis astia ja viritä siihen vesilukko. Valitse kaupasta hiiva joka on mahdollisimman suojassa ja mahdollisimman tuore. (Mitä suojatumpi ja tuoreempi, sitä pienempi riskin muiden mikrobiologisten öttiäisten hyökkäykselle.) Sekoita joko mallasuutteesta, hunajasta tai jopa perus kotisokerista itsellesi seos jossa on 4 litraa vettä ja 800g sokeria, tai 1 kilo hunajaa/mallasuutetta. Kiehauta seos ja kaada desinfioituun astiaan, kun seos on jäähtynyt astiassa, lisää hiiva sekaan ja anna käydä ainakin pari päivää ennenkuin teet Sahdin. (Hiivan valmistelu tällä tavoin edesauttaa nopean käymisen aikaansaamisessa ja vähentää Diasetylin muodostumista sahtiin. Diasetyli on vaaraton, mutta aiheuttaa epämiellyttävän härskiintyneen voin maun lopputuotteessa.)

Mäskäyksen esivalmistelu

Tarvitset vähintään astian jossa on hana pohjassa. Tarvitset myös yhden ison tai useamman kattilan jossa valmistat vesiseoksen mäskiä varten joka on 65C - 75C välillä, ja jotta voit ylläpitää tuota mäskäyslämpötilaa vähintään tunnin verran mäskissä. Eli tarvitset myös lämpömittarin, jos käytät lihan sisälämpötilamittaria, niin huomioi että ne eivät välttämättä kestä kokonaisuudessa veteen upottamista. Tarvitset myös yhden ison astian (vähintään 50l) joka pitää hyvin lämmön sisällään. Itselläni on kuvissa näkyvä 40 litran termosastia, mutta se oli liian pieni ja aiheutti julmetusti sotkua keittiöön.

Mäskäys

Jauha maltaat (tai tilaa jauhettuina) lisää tuohon melkein 18 kiloon maltaita 30-40 litraa 75 - 80C asteista vettä, varmista että lämpötila tippuu haluttuun 65-75C asteen välille ennenkuin jätät mäskin mäskäytymään vähintään tunniksi. Jos Mäski on alle 65 asteista, niin sokeroimisen aiheuttavat entsyymit eivät toimi ja sokerointia ei tapahdu. Jos lämpötila on liian pitkään yli 75C astetta, niin sokeroimisen aiheuttavat entsyymit rikkoontuvat eikä sokeroitumista tapahdu.

Vierteen valutus

Käymisastiat on hyvä desinfioida ennen vierteen valuttamista, varmista myös että ne ovat ilmatiiviitä ja varustettu esimerkiksi vesilukoilla. Kun olet valmis, niin siirrä mäski hanalliseen astiaan, jossa pohjalla on katajan oksat ja kuusenkerkät. Lisää tässä vaiheessa mäskiin mukaan myös humala. Jos käytät humalan kukintoa (ns. käpyjä) niin voit lisätä humalat suoraan kuusenkerkkien ja katajien päälle, jos käytät pellettejä, niin lisää ensin kunnolla mäskiä, niin että kuuset ja katajat peittyvät, lisää sitten vasta humala. Ala valuttaa nestettä mäskistä, tätä nestettä kutsutaan vierteeksi. Kuumenna myös kokoajan lisää vettä ja valuta nestettä mäskin läpi, kunnes sinulla on kasassa 45 litraa vierrettä käymisastiassa (tai kahdessa.) Kokonaismäärä vettä jota tarvitset tulee olemaan n. 65 litraa, sillä huomioithan että mäskiin tulee kuitenkin jäämään vettä n. oman painonsa verran, sillä maltaat on kuivattuja. Käytä valuttamiseen vettä jonka lämpötila on 75-80C astetta, liian kuuma vesi aiheuttaa puisia sivumakuja joita et halua lopputuotteeseen.

Sahdin keittäminen

ÄLÄ KEITÄ SAHTIA!

Sahdin käyttäminen

Kun olet valuttanut sahdin, niin jätä se jäähtymään käymisastioihin. Tässä saattaa mennä yönkin yli, ellei sinulla ole jäähdyttämistä varten erilaisia työkaluja. Voit lisätä hiivan sahtiin jo kun sahti on kädenlämpöistä, mutta suosittelen odotamaan että sahti on huoneenlämpöistä. Voit käyttää Sahdin kellarissa, tai huoneenlämmössä. Kumpikin tapa vaikuttaa siihen mitä makuja hiiva tuottaa sahtiin. Mutta kumpikaan tapa ei ole väärin eikä pilaa sahtia. Sahdin pääkäyminen on ohi 2-7 päivässä. Mutta tämän ollessa yksilöllistä ja monen asian summa, tässä saattaa kestää kauemminkin tai vähemmänkin. Huomaat pääkäymisen loppumisen esimerkiksi siitä että vesilukossa toiminta hidastuu.

Sahdin tarjoilu

Sahti tarjoillaan hiilihapottomana ja kellarikylmänä kataja astiasta. (Voit tietty makusi mukaan hiilihapottaa sahdin ja tarjoilla sen hienosta lasisesta jalallisesta olut-tasting lasista, siitä lämpötilasta jolla se sinulle maistuu :) ) Sahti on valmista nautittavaksi yleensä aikavälillä 1-12vko. Jonka jälkeen kotisahti monesti happanee epämiellyttävän makuiseksi, tämä johtunee tuorehiivan mukana tulleista maitohappobakteereista, tai mäskissä olleista sitkeistä mikrobiologisista tekijöistä, jotka eivät tuhoutuneet, sillä sahtia ei keitetä. (tästä huolimatta keitetty sahti ei ole sahtia, vaan muuta ehkä ihan kelpo olutta.)

Kippis ja kulaus!