Hapanlimppua à la Buenos Aires

Buenos Aires, 20.12.2007

Ylimääräinen päivä tai ilta Pane posliinikuppiin muutama ruokalusikallinen ilmakuivattuja “saksankuminoita” (Argentiinassa on siis kahdenlaisia, noita saksankuminoita saa vain joistakin juutalaisita kaupoista. Niitä kutsutaan saksan-jiddishin sekaisella nimellä “Kümmel”. Toiset kuminat ovat Välimeren maiden tyypillisiä mausteita ja ne jauhetaan aina jauhoksi). Kaada kuppiin muutama desilitra kiehuvaa vettä, peitä kuppi ja anna seistä lämpimässä 12-24 tuntia. Tämä kuminatee sopii ruislimpun makua antamaan. Päivä – Esihapatus

1.1 Pane kulhoon 3 dl haaleaa vettä tai y.m. kuminateetä ja liota siinä ruisleivän palasia ja vatkaa ne sitten rikki härvelillä. Lisää 3 dl ruisjauhoja, taikinanjuuri ja hiukkaseen veteen liotettu pieni hiivanpala ja vatkaa taas kaikki velliksi. Peitä kulho lautasella ja pane mikroon happanemaan (Linda-äidin hyvä opetus). Jollei sulla ole mikroa (kuten mulla ei ole), a) aja metrolla jonkun kaverisi luo, jonne asettaudut iloisesti virnistellen kolmeksi päiväksi, tai b) kaiva esille kaikki vanhat villapaidat, viltit yms ja tee niitä “hapatinkeko” kulhon suojaksi. 1.2 Anna hapantua 24 tuntia. Jos kupliminen loppuu, vatkaa joukkoon hiukan haaleaa vettä ja toinen satsi (1-2 dl) ruisjauhoja. Päivä – Jatkohapatus 2.1 Lisää taas kulhoon 3 dl haaleaa vettä, johon olet halutessasi liuottanut taas pienen hiivanokareen ja 3 dl ruisjauhoja. Vatkaa hyvin. Taikina on nyt hiukan paksumpaa kuin aikaisemmin. Peitä kannella ja pane mikroon toiseksi 24 tunniksi. Tarkkaile taikinaa välillä ja vatkaa kovasti käsin. Päivä - Limpputaikinan hapatus ja limppujen paisto Jos olet välillä mennyt kotiisi, mutta jättänyt taikinan happanemaan argentiinalaisen ystäväsi asuntoon, saattaa puhelin soida ja sieltä kuulua kauhistunutta sadattelua: “Nyt tulet heti tänne, koko asunto haisee kamalalta!”. Laskeudut taas metroon ja painallat pelastamaan suomalaisen keittiön maineen. 3.1 Ota tästä esihapatetusta juuresta hiukan pieni pala pakastimeen seuraavaa kertaa varten. 3.2 Pane 4-5 dl haaleaa vettä talouskoneen kulhoon ja kaada päälle 4-5 dl ruisjauhoja, sekoita puulusikalla, etteivät jauhot lähde lentoon. Kaada joukkoon esihapatettu taikina, lisää 1 rkl suolaa, 0,5 dl hyvää oliivi- tai auringonkukkaöljyä ja halutessasi viimeinen haaleaan veteen liuotettu nokare hiivaa. 3.3 Pane taikinakulho talouskoneeseen ja alusta taikina koukulla n. 20 min kunnes taikina on hyvin sekoittunut ja hiukan kuohkeaa. Ohjeet sanovat että taikinan on oltava “kovahkoa”, mitä tuokin nyt sitten tarkoittaa? 3.4 Ota kulho koneesta, peitä isolla lautasella ja pane taas mikroon, nyt nousemaan. Kun se on noussut kaksinkertaiseksi, painele se alas ja pane taas talouskoneeseen ja alusta toiset 20 min. Lisää jauhoja, jos on tarpeen. Siis sun on saatava “kovahko” taikina. Anna taas nousta kaksinkertaiseksi. 3.5 Voitele pitkänomaiset kakkuvuoat voilla, jauhota ruisjauhoilla. Ota myös valmiista taikinasta juuri pakastimeen talteen seuraavaa kertaa varten. Kaada taikina vuokiin, hiukan yli puolen välin. Tasoita jollain lastalla tms. Tee limppujen pintaan ristejä, viiltoja yms. jotta kaasut pääsevät pullistelemaan ulos. Ripottele pinnalle ruisjauhoja ja pane vuoat leivinliinoilla peitettyinä joko mikroon tai muuhun “lämpimään” paikkaan nousemaan. Anna todella nousta melkein kaksinkertaisiksi. 3.6 Pane pizza- tai lasivuokaan puhdasta klooritonta vettä ja aseta vuoka uunin pohjalle. Esilämmitä uuni n. 225 asteiseksi. Pane limppuvuoat uuniin vierekkäin ja paista ainakin 1 tunti. Limput nousevat vesihöyryn ansiosta ja niiden on paistuttava kypsiksi. 3.7 Ota vuoat uunista ja kumoa ne leivinlaudalle ja anna vuoan olla leipien päällä, kunnes jäähtyvät. Pane limput puhtaisiin keittiömuovipusseihin, sulje pussit ja pane limput jääkaappiin vielä yhdeksi vuorokaudeksi. Nyt voit syödä hartaan näkösenä ja muistella Aleksis Kiveä esim. näin: Elettiinpä ennenkinVaikk’ ojantakan’ oltiin,Ojapuita poltettiin Ja ojast oltta juotiin. On, kuulkaa, sitten mahtavan hyvää, oikein hapatettua, kunnon ruislimppua. Argentiinalaiset ystävätkin syövät ja huokailevat vain. Ja kolesterooli saa kyytiä!!! Jouluksi 2007 teille toivottaa Pertti Mustonen
perttimustonen@uolsinectis.com.ar