Ajatelmia vuodenajoista-hauskaa ja vähemmän

Useat pääsiäiset muistan loskaisena - suoranaisesti pääsiäiskokot jotka olivat pelloilla, minne ei ilman kumikenkiä menty - kylmä hanki hipoi mutaantunutta saappaan vartta. Huh`eiks`hienoa.

Mutta sitten pääsiäisen aikoihin myös pyykki alkoi kuivua niin mukavasti myös ulkona.

Tästä olen jonnekin kirjoittanut pienen muiston pyykinkuivatuksesta ja niistä pienistä pääsiäisen juhlijoista - joista joskus ajattelin, että ei hemmetti, eikö tuo lopu koskaan - tuo pyykki:
MUISTOJA
Siinä talossa kasvatin lapset
Nuo hulmuavat pellavapäät
Naurua, ryminää, hikiotsia. Ah`pyykkipojilla kiinnitettyjä pelipaitoja takapihan tuulessa
Kuka käänsi tiimalasin? Vaihtuivat vuorot,
puoletkin
Mutta minä ehdin piirtää muistiin kasvukäyrät
Sieluuni, pysyväksi, onnelliseksi muistoksi
Nyt näytän kieltä tiimalasin kääntäjälle
Sillä nytkin huomaan, en ole unohtanut mitään.

Millaisia muistelemisia Teillä on, vuodenajat vaihtuvat ja niiden mukana tulee aina jotain mieleen? Tuntemuksestakin jää muistiin, hajusta, kun tuli ajettua pienempiä takaa pääsiäiskokoilla rauhoittaakseen ylivilkkaantunutta mieltä, kun savu meni nenään ja silmiin. Noh`näitä kokkojahan on vain täällä Pohjanmaalla, kai.(:P):D