Hiljattain kyselin paikalliselta pienleipomon omistajalta, josko voisimme tilata juhliin Schwartzwaldin kakun. Siis sellaisen suklaata, kirsikkaa, kermaa ja viinaa sisältävän perinteisen saksalaisherkun. Saksalaissyntyinen leipurimme sanoi että tekisi sellaisen ihan mielellään, mutta pahoitteli, että se ei onnistu sen takia, että Suomesta ei saa tarvittavia kirsikoita. Kertoi vielä niitä jo muutaman vuoden ajan etsineensä tukuista ja tavarantoimittajilta, mutta aina vaan huonolla menestyksellä. Siis sellaisia veteen säilöttyjä hapankirsikoita, joita on jokseenkin kaikkialla Keski-Euroopassa ja jopa Virossa kaupan hyllyillä. Suomesta ei saa kuin voimakkaasti värjättyjä, sokerilla muovimaiseksi käsiteltyjä kirsikkaa etäisesti muistuttavia tuotteita, joita käytetään joskus leivonnassa väriä antamaan. Makua niissä on yhtä paljon kuin muovissa.
Saksalainen L-kauppakin on vähitellen poistanut kirsikat eri muodoissa hyllyiltään. Muutama vuosi sitten oli tarjolla erinomaista kirsikka-jäätelöä, vaan ei enää. Kirsikkahillo katosi hyllyiltä myös ja nyt viimeisimpänä on tänä keväänä hävinnyt kirsikkajogurttikin. Joulun aikaan on kaupoissa yhä harvemmin kirsikkatäytteisiä Mon Cheri-konvehteja.
Suomessa on joku ihmeellinen kirsikanvastainen salaliitto meneillään. Ei tässä voi muuhun johtopäätökseen tulla.
