Tällä ohjeella tulee tehtyä piimäjuustoa niin jouluna kuin juhannuksenakin! Ja välillä ihan muuten vainkin kun tekee mieli. :) Itse en paista uunissa, vaan syön sellaisenaan valutuksen jälkeen seuraavana päivänä. Kiitos ohjeesta! :)
Tässä historian havinaa kun ei ollut sähköhelloja eikä imellyttämisen kemiasta tiedetty mitään.
Valitettavasti tämä vanha perinne on suurelta osin unohtunut, mutta on se sentään muistiin kirjoitettu. Kun tekee imellyksen tämän vanhan perinteen mukaisesti ja niin se onnistuu aina.
Isoäidit ja Isoisoäidit imellytti perunalaatikon niin että jauho ja osa keitinvedestä lisättiin siinä vaiheessa kun soseen lämpötila oli mahdollisimman vähän alle 80 astetta. Tässä vaiheessa alkoi alfa-reaktio mikä on tärkein imellyttämisreaktio. Alfa-reaktion optimilämpötila on 75 astetta. Jauhon polttamisen vaara oli mutta jos riski onnistui niin näin saatiin paras imeltyminen. Jauhojen palamisen riski korjattiin lisäämällä jauhoja 1/2-1 tunnin kuluttua, mikä varmisti alfa-reaktion jatkumisen ja pienestä reaktin heikkenemisestä ei juurikaan haittaa ollut havaittavissa. Lämpötilaa pyrittiin pitämään 70-75 asteen tuntumassa pitämällä imellytysastia kuuman hellan kulmalla. Imeltymisen edistyessä soseen lämpötilan annetti laskea noin 65 asteeseen. 65 astetta on beetta-reaktion optimilämpötila. Kun imellyttämisessä hyödynnettiin alfa- ja beetta-reaktiot, niin mitään lisämakeutta ei tarvita ja imeltyminen tapahtuu 3-6 tunnissa. Imellyttämisen nopeus perustuu alfa- ja beetta-reaktioihin optimilämpötiloissa.
Isoäidit osasi tämän kokemuksen ja perinnetiedon avulla, vaikka mistään alfa ja beettareatioista ei ollut mitään tietoa. Ainoastaan lämpötila-alue 60-80 astetta oli hallinnassa ja vehnäjauhon vaikutus tunnettiin sekä veden vaikutus.
Nykyisin tätä ei osata vaikka nykyisellä tekniikalla se on todella helppoa.
Teen immellytyksen vanhan perinteen mukaisesti ja niin se onnistunut aina. Ainoastaan perunalaaduissa on eroja jotka vaikuttavat imelrymiseen, oltava tarpeeksi jauhoista laatua.
Soseen lämpötila ei missään vaiheessa saa laskea hapanreaktioiden ja käymisreaktioiden alueelle, eli alle 60 asteen. Näin estetään myös limottuminen.
Tärkein imellyttämisvaihe puuttuu. Tehokkain imellyttäminen tapahtuu noin 74 asteessa. Tässä lämpötilassa muodostuu voimakkain makeus ja ajaksi riittää 1-2 tuntia. Toinen tärkeä imellyttämislämpötila on noin 65 astetta. Imellyttämisen kokonaisajaksi riittää noin 3-6 tuntia.
Kiva kuulla että sait maistuvaa, olen sitä mieltä , että aina kannattaa kokeilla eri maustamisten pohjalta eri vaihtoehtoja. Ruoan tekeminen pitää olla joskus nopeaa ja intuitiivista. Sitä se usein on kun pitää viikolla tehdä nopeatsi ruokaa, kun ei halua liikaa käyttää aikaa.
Korvasin siirapin ja inkiväärin hunajalla ja kanelilla. Laitoin myös pari desiä punaisia linssejä. Kaksinkertaisesta annoksesta riittää paljon ja maku vain parani seuraavana päivänä. Tätä teen toistekin!
Valitettavasti tämä vanha perinne on suurelta osin unohtunut, mutta on se sentään muistiin kirjoitettu. Kun tekee imellyksen tämän vanhan perinteen mukaisesti ja niin se onnistuu aina.
Isoäidit ja Isoisoäidit imellytti perunalaatikon niin että jauho ja osa keitinvedestä lisättiin siinä vaiheessa kun soseen lämpötila oli mahdollisimman vähän alle 80 astetta. Tässä vaiheessa alkoi alfa-reaktio mikä on tärkein imellyttämisreaktio. Alfa-reaktion optimilämpötila on 75 astetta. Jauhon polttamisen vaara oli mutta jos riski onnistui niin näin saatiin paras imeltyminen. Jauhojen palamisen riski korjattiin lisäämällä jauhoja 1/2-1 tunnin kuluttua, mikä varmisti alfa-reaktion jatkumisen ja pienestä reaktin heikkenemisestä ei juurikaan haittaa ollut havaittavissa. Lämpötilaa pyrittiin pitämään 70-75 asteen tuntumassa pitämällä imellytysastia kuuman hellan kulmalla. Imeltymisen edistyessä soseen lämpötilan annetti laskea noin 65 asteeseen. 65 astetta on beetta-reaktion optimilämpötila. Kun imellyttämisessä hyödynnettiin alfa- ja beetta-reaktiot, niin mitään lisämakeutta ei tarvita ja imeltyminen tapahtuu 3-6 tunnissa. Imellyttämisen nopeus perustuu alfa- ja beetta-reaktioihin optimilämpötiloissa.
Isoäidit osasi tämän kokemuksen ja perinnetiedon avulla, vaikka mistään alfa ja beettareatioista ei ollut mitään tietoa. Ainoastaan lämpötila-alue 60-80 astetta oli hallinnassa ja vehnäjauhon vaikutus tunnettiin sekä veden vaikutus.
Nykyisin tätä ei osata vaikka nykyisellä tekniikalla se on todella helppoa.
Tärkein imellyttämisvaihe puuttuu. Tehokkain imellyttäminen tapahtuu noin 74 asteessa. Tässä lämpötilassa muodostuu voimakkain makeus ja ajaksi riittää 1-2 tuntia. Toinen tärkeä imellyttämislämpötila on noin 65 astetta. Imellyttämisen kokonaisajaksi riittää noin 3-6 tuntia.